12.9. Maakuntalauluja Terje Kukk'in johdolla

Laulun lomassa Terje piti tietokilpailua ja kyllähän me melkein kaiken jo tiedämme - jos vain muistamme.

Olipa taas mahdottoman mukava nähdä Simonkylän ES:n iloista porukkaa kesätauon jälkeen.  Moni oli ehtinyt ihan kaivatakin kerhokavereita.

Kanttori Terje yllytti meitä käyttämään ääntämme, ja kyllä me yritimme - sitä vaikeaa, Sibeliuksen säveltämää jo yli 100-vuotiasta Uusmaalaisten lauluakin ihan tosissamme:

"Uusmaa Suomen kruunussa on helmi kirkkahin, täällä kukkaan puhkeaapi tiede, taidekin, tääll’ on Suomen pää ja sydän, into hehkuvin, lempi lämpöisin"

Lapin laulua emme tunteneet, muttei tuntenut Kittilän tyttökään ja niinpä se meni vähän hyräilyksi. Välillä arvuuteltiin Utin lähintä ja Ruotsin itäisintä kaupunkia ja sitten taas hoilattiin. Terje säesti urheasti kokoontumistilan epävireisellä pianolla, vaikka se kuulostikin aika ajoin ihan mykkäfilmien säestyskapineelta.

Laulutuokion päätteeksi Terje ilahdutti meitä Lea Määttälän runolla "Mitä siitä..", josta seuraavat otteet

"No, mitä siitä jos mä vanheninkin
toki kerran nuori olla sain.
Mä vielä muistan kevätpäivän senkin
kun käen kukunnasta miestä hain.

- - -
No mitä siitä, jos ei toivelista
täyttynytkään, vaikka haaveilin.
Toi vuodet mulle muuta puuhaamista,
tein äidin roolin, nyt jo mummonkin."

Miespuoliset voivat vaihtaa pari sanaa, niin teksti istuu heillekin.