Vapaan kansalaistoiminnan toimintaedellytykset turvattava (Eläkeläisjärjestöjen terveiset hallituksen kehysriiheen 21.–22.4.2021)

21.4.2021

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry toivovat hallituksen kehysriihestä päätöksiä, joilla turvataan vapaan kansalaistoiminnan toimintaedellytykset. Veikkausvoittotuottojen pieneneminen uhkaa monien järjestöjen rahoituksen tulevaisuutta.

Maamme pohjoismaiseen demokratiamalliin ja hyvinvointiajatteluun kuuluu vapaa kansalaisyhteiskunta, joka luo ihmisille vaikutuskanavia ja osallistumismahdollisuuksia ja näin tukee ja vahvistaa päätöksentekoa. Tätä ei saa vaarantaa.

Veikkausvoittovarojen tulevaisuutta pohtinut Liikasen työryhmä ehdottaa kokonaisuudistusta, jossa veikkausvoittovarojen korvamerkintä irrotetaan edunsaajista, ja tuotot siirretään yleiskatteellisesti valtion budjettiin. Toinen esillä oleva vaihtoehto on osittaisuudistus, jossa siirretään vaiheittain osa menoista yleiskatteellisuuden piiriin ja osa jätetään korvamerkityiksi.

Valittavasta mallista riippumatta haluamme korostaa järjestöjen toimintaedellytyksien turvaamista, vahvaa järjestöautonomiaa ja riittävää ja vakaata perusrahoitusta:

  • Rahoitus ei saa olla riippuvaista taloussuhdanteista tai poliittisista suhdanteista. Kannatamme ehdotusta parlamentaarisesta elimestä järjestöjen rahoituksen tueksi, jonka avulla pyrittäisiin yhden-kahden vaalikauden mittaiseen menokehykseen.
      
  • Autonomian vahvistamiseksi on vähennettävä järjestöjen hankeriippuvuutta ja suunnattava rahoituksesta suurempi osuus yleisavustuksiin. Vuonna 2020 yleisavustusten osuus oli vain 17 prosenttia STEA-avustusten kokonaissummasta. Ensi vuoden avustussuunnitelmassa yleisavustuksia on edelleen leikattu, vaikka niiden osuus on hieman noussut. Suunnitelman mukaan vuoden 2021 avustussummasta 1/4 on yleisavustuksia ja 3/4 hankkeita ja kohdennettuja avustuksia.
      
  • Järjestöjen perustoiminnan on säilyttävä järjestölähtöisenä. Siksi STEA:n tuloksellisuus- ja vaikutusarviointia tulee keventää yleisavustuksissa, ja kohdentaa enemmän hankkeisiin, joiden tavoitteet myös tulevat rahoittajalta.
      
  • Eläkeläistoiminta on luonteeltaan ensi sijassa vapaata kansalaistoimintaa, joka ei ole palveluntuottaja vaan ihmisten sosiaalinen vahvistaja. Maamme eläkeläisjärjestöissä toimii yli 300 000 ikäihmistä. Toiminnan tuloksellisuuden mittaaminen on vaikeaa, ja se pitäisikin nähdä itseisarvona osana demokratiaamme.
      
  • Järjestöjen kannustaminen omarahoituksen kehittämiseen on kannatettavaa. Rahoitus ei kuitenkaan saa olla riippuvaista kunkin järjestön kyvystä varainhankintaan.


Lisätietoja

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Simo Paassilta
puheenjohtaja
p. 050 522 1201
simo.paassilta@gmail.com