EKL:n tiedotteet
EKL:n Vappujulistus:
Suomi tarvitsee ”Ikäihmisten lain” – osallisuus ei saa päättyä eläkeikään
Tiedote. Julkaistu: 30.04.2026, 07:00
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Suomen nuorisolaki velvoittaa kunnat ja valtion edistämään nuorten kasvua, itsenäistymistä ja aktiivista kansalaisuutta. Samalla se takaa resurssit etsivään työhön ja nuorten kuulemiseen. On kestämätöntä, että vastaavaa, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta painottavaa lakia ei ole ikäihmisille.
Nykyinen vanhuspalvelulaki keskittyy hoidon tekniseen toteutukseen ja hoivapaikkojen riittävyyteen. Ihminen ja hänen oikeutensa merkitykselliseen elämään jäävät sivuun.
Vaadimme, että ikäihmisten turvaksi säädetään laki, joka sisältää seuraavat nuorisolakia vastaavat elementit:
Lakisääteinen osallisuus ja kuuleminen: Nuorisolain tavoin ikäihmisillä on oltava aito, lakiin perustuva oikeus tulla kuulluksi kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa – ei vain neuvoa-antavien vanhusneuvostojen kautta, vaan suorana vaikutusvaltana elinympäristöönsä.
”Etsivä vanhustyö” velvoitteeksi: Nuorisolain etsivä työ pelastaa nuoria syrjäytymiseltä. Tarvitsemme vastaavan järjestelmän, joka tavoittaa yksinäiset ja palveluiden ulkopuolelle jääneet ikäihmiset ennen kuin heidän toimintakykynsä romahtaa.
Yhdenvertainen oikeus harrastamiseen ja yhteisöön: Nuorisolaki korostaa nuorisotiloja ja harrastusmahdollisuuksia. Myös ikäihmisten on voitava luottaa siihen, että valtio ja kunnat investoivat heidän sosiaaliseen elämäänsä, ei pelkästään lääkkeisiin ja sänkyihin.
Kunnissa ja kaupungeissa toimivien eläkkeensaajayhdistysten tekemälle vapaaehtoistoiminnalle on annettava sille kuuluva arvo. Tätä voimavaraa ei tule hukata ja olisi suuri virhe jättää se hyödyntämättä. Elintärkeän kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä on tuettava taloudellisesti sekä tarjoamalla toiminnassa tarvittavat esteettömät tilat joustavasti ja maksutta.
Ennaltaehkäisy keskiöön: Siinä missä nuorisolaki tähtää syrjäytymisen estämiseen ennalta, nykyinen vanhuspolitiikka on reaktiivista ja tulipalojen sammuttelua. Lain tulisi velvoittaa ennaltaehkäisevään ja aktiivisen elämän tukemiseen. Se tuo säästöjä raskaasta laitoshoidosta ja muualta.
Vaikuttavuuden ja toimenpiteiden systemaattinen arviointi: Nuorisolaki velvoittaa arvioimaan nuorille suunnattujen toimenpiteiden laatua ja vaikuttavuutta jatkuvasti. Vaadimme, että ikäihmisten lakiin kirjataan velvoite arvioida palveluita ja toimintaa muutenkin kuin teknisinä suoritteina. Arvioinnin keskiössä on oltava ikäihmisen kokemus oman elämänlaadun paranemisesta ja toimintakyvyn säilymisestä. Valvonnan on siirryttävä pelkästä hoivatyön kirjaamisesta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja osallisuuden toteutumisen arviointiin.
Ikääntyminen ei ole lääketieteellinen ongelma, jota hoidetaan vain sote-palveluilla. Se on elämänvaihe, joka vaatii samanlaista yhteiskunnallista arvostusta ja lakisääteistä suojaa kuin nuoruus. On aika siirtyä pelkästä hoivapuheesta oikeuspuheeseen.
Lisätietoa:
Valtuuston puheenjohtaja Reijo Löytynoja, 050 5736183
Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kantola, 050 5122173
EKL ja Eläkeläiset ry:
Valmiuslain muutos altistaa ikääntyneet kriisien vaikutuksille
Tiedote. Julkaistu: 02.03.2026, 07:30
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry eivät hyväksy valmiuslakiin esitettävää valtuutta lykätä eläkkeiden ja sosiaalietuuksien maksatusta kuudella kuukaudella. Järjestöt jättivät asiasta yhteisen lausunnon ja muistuttavat, että haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten taloudellisen turvallisuuden horjuttaminen ei edesauta yhteiskunnan kriisivalmiutta.
Valmiuslakiin on esitetty muutosta, jonka mukaan lakisääteisen vakuutusjärjestelmän piiriin kuuluvan etuuden maksamista voitaisiin lykätä enintään kuuden kuukauden ajan, tai etuus tai avustus voitaisiin maksaa enintään 50 prosentilla alennettuna.
Tällaiset muutokset kriisiajan sosiaaliturvaan eivät herätä luottamusta ikääntyneen väestön keskuudessa. Lykkäykset, leikkaukset ja keskeytykset kohdistuisivat ihmisiin, joiden hyvinvointi olisi haastavissa olosuhteissa muutenkin uhattuna. Kriisien aikana ikääntynyt tai liikkumakyvyltään rajoittunut väestö on altteimmillaan kriisin vaikutuksille. Valmiuslain muutoksella tätä alttiutta pahennetaan entisestään.
Pienimmät eläkkeet eivät nykyiselläänkään tahdo riittää inhimilliseen toimeentuloon. Eläkkeensaajia on Suomessa yli 1,6 miljoonaa. Eläkkeiden maksatuksen keskeytys puoleksi vuodeksi eväisi merkittävän osan toimeentulosta erittäin suurelle osalle kansasta, kummeksuu EKL ry:n puheenjohtaja Ilkka Kantola.
Eläkeläisjärjestöjen mukaan esitetty valmiuslain pykälä olisi liian laaja vaikutukseltaan sekä antaisi valtioneuvostolle liian vapaat kädet leikata ja lykätä etuuksia.
Eläkkeillä on omaisuudensuoja. Lakiin tulisi kirjata tiukat kriteerit sille, milloin tällaisia toimenpiteitä voisi käyttää ja huolehtia siitä, että niitä ei käytetä, jos muitakin ja vähemmän perusoikeuksia rikkovia keinoja olisi käytettävissä, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola sanoo.
Eläkeläisjärjestöt muistuttavat, että jo valmiuslain nykyinen muotoilu tarjoaa mahdollisuuden keskeyttää eläkkeen maksaminen kolmen kuukauden ajaksi, minkä tulisi riittää.
Lisätietoja
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Ilkka Kantola, puheenjohtaja, 050 512 2173
Eläkeläiset ry
Matti Huutola, puheenjohtaja, 044 493 9010
EKL Tiedote 27.2.2026
Näpit irti eläkkeistä - sopimusrikkomuksilla ei taloutta korjata!
Talouspolitiikan arviointineuvoston kylmäkiskoinen esitys eläkkeiden leikkaamisesta ja eri tahojen ajamat indeksien jäädyttämiset ovat osoitus täydellisestä vieraantumisesta tavallisen suomalaisen arjesta. On kestämätöntä, että maamme talousviisaat näkevät eläkeläiset pelkkänä kulueränä ja "sopeutuspotentiaalina", kun todellisuudessa puhutaan ihmisistä, jotka ovat olleet rakentamassa tämän maan hyvinvointia.
Eläke on ansaittua omaisuutta, ei sosiaaliavustusta. Suomalainen työeläke on viivästettyä palkkaa. Sitä on säästetty työnteon ohessa vuosikymmeniä sillä lupauksella, että näin vanhuuden toimeentulo ja kohtuullinen kulutustaso on turvattu. Kun indeksejä leikataan, valtio rikkoo tämän yhteiskunnallisen sopimuksen yksipuolisesti. Kyseessä on perustuslaillisen omaisuudensuojan murtaminen teknokraattisilla kikkailuilla lainsäätäjän toimesta. Mikäli eläkejärjestelmän lupaukset petetään, ja yhä useampi eläkeläinen putoaa köyhyyteen, murenee luottamus koko suomalaiseen yhteiskuntajärjestykseen, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Ilkka Kantola.
Arviointineuvoston laskelmissa prosentti on vain numero, mutta eläkeläisen kukkarossa se on pois ruuasta, lämmityksestä ja välttämättömistä lääkkeistä. Jo nyt moni pienituloinen eläkeläinen elää jatkuvassa taloudellisessa ahdingossa. Samaan aikaan kun hallitus korottaa arvonlisäveroa ja lääkekustannukset nousevat, arviointineuvosto ehdottaa tulojen leikkaamista. Tämä on moraalitonta politiikkaa, joka ajaa ikäihmiset hakemaan toimeentulotukea – säästö yhdestä taskusta on lisämeno toisessa.
Neuvosto perustelee toimiaan "sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella". Tämä on vaarallista ja harhaanjohtavaa puhetta. Eläkeläiset eivät ole syyllisiä julkiseen velkaan tai talouden rakenteellisiin ongelmiin. He ovat suurin vapaaehtoistyön ja epävirallisen omaishoidon resurssi, joka säästää kunnilta ja hyvinvointialueilta miljardeja vuosittain. On röyhkeää vaatia lisää uhrauksia ryhmältä, joka on jo oman osansa tehnyt, ja edelleen osallistuu hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitoon jatkaa Ilkka Kantola.
Talous korjataan kasvulla, ei kurjistamisella
Jos valtio haluaa korjata taloutensa, sen on keskityttävä työllisyyteen, investointeihin ja talouskasvuun – ei säästämiseen niiltä, joilla ei ole mahdollisuutta puolustautua työmarkkinoilla. Suomen eläkerahastoissa on satoja miljardeja euroja. Talouspolitiikan tulisi keskittyä näiden varojen viisaaseen hallinnointiin ja talouskasvun luomiseen sen sijaan, että eläkeläisten ostovoima romutetaan.
Eläkkeensaajien Keskusliitto vaatii:
Eläkkeiden ja niiden Indeksisuojan koskemattomuutta: Eläkkeiden ostovoimaa ei saa murentaa poliittisilla päätöksillä.
Arvostusta tehdylle työlle: Eläkkeitä on kohdeltava ansaittuna omaisuutena.
Inhimillisyyttä talouskeskusteluun: Talouspolitiikkaa ei voi tehdä pelkästään Excel-taulukoiden ehdoilla, vaan sen on turvattava arvokas vanhuus kaikille.
Talouspolitiikan arviointineuvoston on aika palata takaisin todellisuuteen. Eläkeläiset eivät ole kansakunnan taakka, vaan sen kivijalka. Tämän kivijalan murentaminen on lopetettava välittömästi.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Lisätietoja tarvittaessa:
Ilkka Kantola, puheenjohtaja 050 5122173
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vaatii selvitystä sukupolvien välisistä tulonsiirroista.
Järjestö peräänkuuluttaa asiapohjaista keskustelua eläkkeistä ja vieroksuu vastakkainasettelun lietsomista sukupolvien välillä.
Suomen eläkejärjestelmän kantava ajatus on ylisukupolvisuus. Järjestelmää on yhteiskunnan muuttuessa ja eliniän pidentyessä aina tarvittaessa uudistettu. Viimeisimmässä uudistuksessa sovittu sijoitusuudistus ja rahastoinnin lisääminen toimivat nuorempien sukupolvien eduksi. Uudistukselle pitäisi antaa nyt rauhassa aikaa, jotta saadaan tietoa sen vaikutuksista.
EETU ry muistuttaa, että Suomen eläkejärjestelmä on pääosin valtion budjettitalouden ulkopuolinen kokonaisuus, joten siitä leikkaaminen ei ratkaise valtiontalouden ongelmia.
Eläkkeiden leikkauspuheet eivät edistä yhteen hiileen puhaltamista, jota nykyinen taloustilanne edellyttäisi. Kotimaisen kysynnän alho on vakava muutenkin. Leikkausuhka saa nykyiset eläkeläiset säästämään kuluttamisen sijaan ja heikentää aiheetta nuorempien sukupolvien luottamusta tulevaan. Esitetyt eläkekertymien leikkaukset kohdistuisivat voimakkaimmin nimenomaan nuoriin sukupolviin.
EETU muistuttaa, että eläkeläiset eivät ole muita ikäpolvia paremmin toimeen tulevia. Mediaanieläke on 1848 euroa kuukaudessa, joka kolmannella eläke on alle 1 500 e / kk. Vertailun vuoksi palkansaajilla mediaanipalkka on 3611 e / kk. Eläkkeiden leikkaaminen osuisi suureen joukkoon pienituloisia ihmisiä. Kaikkein vahingollisinta olisi leikata eläkeindeksejä, koska se merkitsisi loppuelämän mittaista tulojen heikennystä.
Selvitys koskien sukupolvien välisiä tulonsiirtoja on tehtävä
Viimeaikainen keskustelu sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen liittyen on keskittynyt pelkästään eläkejärjestelmäämme ja eläkeläisten sieltä saamiin ”parempiin etuihin”. Eläkkeet ovat kuitenkin vain osa sukupolvien välisiä tulonsiirtoja. Arvioitaessa sukupolvien välistä tilannetta tulee katsoa, mikä merkitys eläkejärjestelmän olemassaolon aikana on ollut verotuksella, lapsilisillä, ilmaisella koulutuksella, opintoetuuksilla, työttömyysturvalla, subventoidulla päivähoidolla jne. Nämä nykyään itsestään selvinä pidetyt etuudet eivät ole aina sitä olleet.
EETU vaatii keskustelua faktoihin perustuen, ei mielikuvien pohjalta. Mallia tulisi ottaa Ruotsista, jossa on teetetty tutkimus ”sukupolvitaseesta”, sukupolvien välisestä tulonjaosta. Suomessa vastaavanlaisen tutkimukset tekeminen sopisi luontevasti itsenäisyyden juhlarahasto SITRAlle. EETU vaatii, että eduskunnan on velvoitettava SITRAa tekemään tämä selvitys niiden tietojen pohjalta, joita Suomesta löytyy. Sen jälkeen voidaan keskustelua jatkaa paremman ja laajemman tiedon pohjalta.
EETU ry:n hallitus 11.2.2026
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Eläkeläiset, Kansallinen senioriliitto, KRELLI Kristilliset eläkeläiset ja Svenska pensionärsförbundet. Järjestöjen yhteinen jäsenmäärä on noin 250 000. Vuonna 2026 puheenjohtajajärjestö on Eläkeläiset ry.