Kevätjuhlat 22.5.

Elämänohjeita vuodelta 1786

Konsti Elää kauwwan eli Tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja Ojjennus-nuoria Terweyden warjelemisexi ja saada elää isohon ikähän.

Joka tahtoo hywin terwesnä pysyä, ja kauwwan eleä pitkä ijällisexi, se eläkään kohtuullisesti juomasa, ruasa, rakkauden harjoituxesa, saunankäymisesä, nukkumisesä, työsä, murheesa ja muisa asian-haaroisa.

Watta on ihmisesä nijnkuin pata, ja maxa nijnkuin tuli sen alla; sentähden pitä wahta pidettämän lämminnä, käwelemisen, eli ruumijn waiwaamisen (rasittamisen) kautta, wähä ennen rualle mennesä; että watta edeltä ylös lämpiää. Ruan jälkeen ei pidä rutosti työhön ruwettaman.

Älä syö, joss ei ole nälkä; ja watta tyhjetty entisestä ruasta; muutoin kartutat mädättäwäisiä kinoja (ilma, neste).

Pese suus, hambaas, silmäs, korwas tausta kylmällä lähde wedellä joka aamu, wahwistaa näön, kuulon ja hampaan, wanhaan ikään.
Harjaa ja kampaa usein pääsi, että ajwon lijat höyryt ulos pääsewät.

Käwele ja lijku, jotain ylös nostuasi, että loka (suolen sisältö) joka yöllä on kokoontunut suolijn, laskeusi alas päin, ulos perkauxeen (suolen tyhjennys).

Juopumus wäkewistä juomista, tekee ihmisen laiskaxi ja uneliaaxi, wahingoittaa wattan, ja matkaan saattaa aiwolle ja koko ruumijlle paljon pahaa.

Hapoin olut, eli se kuin on prykätty (pantu) kissastuneista (eltaantuneista) ja happoimista maltaista, on sangen wahingollinen. Wesi ja maito, kirnupijmä erinommattain on luonnollisin ja terweellisin juoma.

Likin ruokaa, juomaa ja unta, on lijkunto, askaroitseminen ja työn tekeminen, sekä ruumille että mielelle terweydexi. Lijkunto, ajaa suonista ja jäsenistä pahat märkyydet, ja kiskoo ne irralle ja ikänänsä kuin pois hiwuttaa.

Älä pidätä wettäs (virtsa), tuulta (suolikaasu) ja muuta luonnollista tarwettas, waan toimita ne luonnon waatimuxen perästä. Kiwi-taudit, pureet (kivut) ja muut wiat tulewat joss ei luontoa totella sen waatiessa.

Että usein purgerata (tyhjentää suolisto eri apukeinoin) ja lääkityxiä nauttia, on wahingollinen: luonto tottuu wihdon nijhin, ettei se mitään tottele; ja ne wetäwät ja imewät pois sen luonnollisen märkyyden (nestetasapainon).

Kolme kappaletta, joss nijstä waarin otettaan, pitäwät Terwesnä : 1:xi, pitää jalkansa aina kuiwana ja lämminnä. 2:xi, että watta on auki luonnolliseen perkauxeen. 3:xi, että pää pidetään kylmempänä kuin jalat. Jalkain märkyydestä ja huolimattomuudesta kuolee enin osa ihmisiä.

Iloinen mieli ja tytywäisyys lisää ikää. Merkit, joista tietään, joss joku Elää Wanhaxi : Lewiät rinnat, hoikka watta; lihasuoniset reidet ja sääret karheilla karwoilla, iso pää; tiwis ja luja iho ja nahka; kewiä ja tasanen hengen weto; waltasuoni ej lyö lujemmin eli nopeemmin juostua eli kijwettyä ylös mäkeä; tasainen uni, syöö wahwat atriat, ja ei usein käy tarpeelleen; kowa tarwes; mutta oikialla ajalla; iloinen ja leikkinen, joka ej pane kaikkia mielelleen; ej murehdi turhia.

Mutta ne jotka owat kowin wirkut, käywät nopiasti ja tekewät ylön hilpiästi, eiwät elä nijnkauwwan kuin ne jotka owat werkkaiset. Ruoka sulaa pikemmin yhen iloisen, kuin murheellisen tykönä. Jolla on pitkä kaula ja hieno iho, ej elä paljon yli 30 ennenkuin saa keuhko taudin. Joilla on lyhyt kaula ja pienet iho karwat, kuolewat enimmästi halwattuna.

Joka on lassa ja nuorna elänyt sijwollisesti ja kohtuullisesti, se saa wielä wanhanain nauttia jaloa terweyttä, ja iloista hywää omaa tuntoa.