Hyväpahan ja päiväyön runoilija Lauri Vanhala

...mikä elämäntarina! ...mikä tuotanto!

Parkkipaikka on keskiviikkoaamuna harvinaisen tyhjä autoista - mutta lunta siellä on - ja paljon! Ehdin pelätä, että 36:n alasalikin on autio, vaan eipäs olekaan. Jo ovella tulee vastaan lämpö ja iloinen puheen pulputus. Keskellä salia seisoo knallipäinen, tumma viiksimies. Olenkos astumassa satuun vai sarjakuvaan?

No, en ole, kyllä hahmo on ihan elävä ihminen, runoilija ja omintakeinen ajattelija Lauri Vanhala. Lauri kertoo meille värikkäästä, monivaiheisesta ja epätavallisesta elämästään: kuinka haaveili alkuun kuvatailijan urasta, mutta päätyi poliisiksi, kuinka kohtasi rikoksia, väkivaltaa ja rakkautta, kuinka väsyi vääryyteen ja voimattomuuteen muuttaa maailmaa paremmaksi, ja kuinka pakeni pois kymmeneksi vuodeksi. Jollain maailman rannalla hän vihdoin tapasi kumppanin, jonka kanssa palasi kotimaahan elämään "tavallisempaa" elämää - ja kirjoittamaan.

Laurin kirjoittajaurakin on hämmästyttävä, takana on jo 15 teosta ja työ jatkuu. Lisäksi Lauri vaikuttaa sekä Vantaa kirjoittajat ry:n ja Uudenmaan kirjoittajat ry:n puheenjohtajana ja toimii myös lavarunouden uranuurtajan Helsinki Poetry Connection'in piirissä.

Kiitos Laurille leuat loksauttavista tarinoista, ajatuksista taiteen olemuksesta ja tehtävistä sekä tekstiotteista niin Marie-runoelmasta kuin ikivanhan Gilgamesh-eepoksen käännöksestä.

ps. Kyllä siinä runoilijan olemuksessa jotain outotuttua tai tuttuoutoa oli! Vielä se muistini hämäristä pulpahtaa esiin.... (mh)