15.5. Pyhiinvaellusretkellä Espanjassa

Santiago de Compostela on katolisen kirkon kolmanneksi tärkein pyhiinvaelluskohde Jerusalemin ja Rooman jälkeen. Vaeltajat ovat liikkellä toki muistakin syistä kuin syntiensä tähden, jotkut haastavat kehoaan, toiset etsivät itseään. Jotkut toteuttavat vain haaveitaan, kuten Iris tänä keväänä toukokuussa.

Pyhä Jakob (espanjaksi Sant Iago) oli ensimmäinen apostoli, joka kärsi marttyyrikuoleman. Oppilaat asettivat Jakobin veneeseen toivoen enkelien uittavan veneen Espanjaan, jossa Jakob oli tehnyt lähetystyötä. Jakobin ruumis löytyi simpukoiden peittämänä Iria Flaviasta Espanjan rannikolta. Tarinan mukaan Jakobin haudan päälle rakennettiin aikanaan katedraali, johon pyhiinvaellukset vielä tänäänkin päättyvät. Ensimmäinen suomalainen vaeltaja oli tiettävästi turkulainen miekanhioja Laurens vuonna 1488. Vaeltaja saa urakan merkiksi kiinnittää hattuunsa simpukan ja nykyään myös latinankielisen todistuksen - niin Iriskin.

Matkaseurana Iriksellä oli kolme ystävää, kaikki yli 60-vuotiaita, hyväkuntoisia naisia, jotka jaksoivat nauraa ja nauttia kahdenkymmenen kilometrin päivämatkoista pitkin "Camino Francaa" sateessa ja paisteessa. Pyreneitten vuoripolkujen varsilla kukkivat kanervat, irikset, esikot, kehäkukat ja tähtisilmät, tuoksuivat rosmariini ja laventeli. Keskittyminen matkantekoon tyhjensi mielen turhasta ja Suomesta asti tuotu huolikivi viskattiin murheineen kaltaistensa kasaan. Olisinpa voinut lähettää omani siihen samaan röykkiöön.
Hieno toteutunut toive, ikimuistoinen matka. Kiitos, Iris, kertomuksestasi! (mh)