Ruokolahden leijona 28.10.

Keskiviikkokerhossa 28.10.2020 Kreetalta Karjalan kautta Kallioon

Tuija Rantalaisen "Ruokolahden leijona" vei meidät nautittavalle musiikkimatkalle

Korona on vienyt meiltä mahdollisuuden ja hiukan halujakin matkustaa, mutta niin vain kiidettiin Keskiviikkokerhossa joukolla Suomea ristiin rastiin, viivähdettiin kreikkalaisen tavernan jättiplataanin alla sekä pyörähdettiin Pariisissa tapaamassa Seine-joella Pont Neuf-sillan kupeessa majailevaa kulkumiehen koiraa ja myös silmäilemässä sitä kahvilan komeaa, ihan Belmondon näköistä tarjoilijaa.

Kirkasääninen keiju Tuija Rantalainen oli jo keväällä luvannut laulaa ja laulattaa, mutta tämä vimmattu epidemia pakotti meidät luopumaan silloin tilaisuudesta. Onneksi ei kokonaan sentään: iloksemme kuulimme esityksen "Ruokolahden leijona" nyt. Täysin keuhkoin emme päässet hoilaamaan, sillä se on nyt "ehdottomasti eiei", maskin suojassa kuitenkin vähintään hyräilimme.
Kun Tuijan sopraano aloitti tutun "Karjalan kunnailla", nousi vesi kummasti silmänurkkaan ja kuulosti ihan siltä, että viereinenkin rouva nieli ryiskellen liikutustaan. Laaksosen Risto tiesi, että Valter Juva on kirjoittanut sen sanat aikoinaan Jerusalemissa. Siksi kai se laulu kertoo kotiseudun ja vehreän kevään kaipuusta niin kaihoisasti.

Siintävien salmien ja vuonojen suilta lähdettiin reippaasti Hämeeseen, Savoon, Uudellemaalle ja vielä Nälkämaahankin kuuntelemaan korpeimme kuiskintaa. Vaikka tämän onnahtelevan nuottikorvani vuoksi en juuri julkisesti laula, osaan toki maakuntalaulujen sanat kaikkien ikäpolveni ihmisten tavoin. Ne oli opittava jo kansakoulun alaluokilla. Minun mieleeni ne iskosti Kallion kansakoulussa laulunopettaja Martti Miettinen eli tummakiharainen 50-luvun iskelmätähti Ilkka Rinne. Muistattehan sen "Taipaleelle jäivät nuoruuteni päivät, häipyi vuodet armaat kuin Tiza Tonavaan... en itke toisen tavoin, tie on avoin ja rattaanpyörä pyörii aina vaan!". Sen sanat muistan yhtä hyvin kuin maakuntalaulujen, vaikkei sitä laulutunnilla harjoiteltukaan.

Kiitos Tuija mukavasta ja mielialaa kohottavasta konsertista. Kepeämmällä mielellä jaksamme taas tätä varovaista maskin takana-elämää (mh).