5.4. Kirjailija Roope Lipasti
 |
Istuskellessaan odottamassa pääsyä mikrofonin ääreen lietolainen Roope Lipasti miestiskeli varmaan, mitä ja miten tämän päivän yleisölle puhuisi. Väki salissa näytti olevan tavanomaista kuulijakuntaa enemmän kuin puoli vuosisataa vanhempaa.
Roope valitsi toimivan konseptin. Hän poimi tallentamiaan koululaisten kysymyksiä: Miten tullaan kirjailijaksi? Miksi halusit kirjailijaksi? Mistä kirjojen aiheet syntyvät? Kauanko kirjan kirjoittaminen kestää? Paljonko saat palkkaa (hyshys, suhisee opettaja, ei sellaista kysytä...)?, Luetko kirjojasi omille lapsillesi?
Juuri tästä kaikesta mekin halusimme tietää. Roope vastasi kysymyksiin ja kertoi samalla paljon muutakin kiinnostavaa urastaan, työtavoistaan ja teoksistaan.
 |
Kirjailija Roope Lipasti kertoi yli 40 kirjan lisäksi kirjoittaneensa lehtijuttuja, kolumneja, sarjakuvia, käsikirjoituksia (Putoukseenkin!) ja kiertävänsä lähes viikottain kouluissa puhumassa lukemisen tärkeydestä. Lukeminenhan tunnetusti kehittää mielikuvitusta ja ajattelukykyä - kummastakaan ei ole haittaa meille ikäihmisillekään!
Tänä vuonna Roope on julkaissut "Porakonekirjoittajan", jota kirjoittaja itse luonnehti hyvän mielen kirjaksi ja luki todisteeksi siitä otteita hyrisevälle yleisölle.
Aamulla hössäsin myyjäisleipomusten kanssa niin, että unohdin lompakkoni kotiin. Ehdin jo surra, etten saa signeerattua kirjaa itselleni, mutta onneksi kaverini Pirkko huomasi hätäni ja heltyi lainoittajaksi. Kotiin päästyä kellahdin sohvalle porakonekirjoittajan kanssa: hyrinä muuttui hirnahteluksi ja vesi tirisi silmistä nauraessani Lipastin osuvalle sanailulle. En ehtinyt vielä niihin tasapainottaviin tummenpiin sävyihin, joita Roope kertoi kirjan myös sisältävän. (mh)