10.1. Mitä meille kuuluu...

Päällisin puolin hyvää. Paukkupakkanen hellittänyt ja tiet kulkukunnossa, paikalla ilahduttavasti porukkaa. Joku on polvioperaatiossa, toinen muuten poissa, mutta uusiakin ihmisiä halusi liittyä seuraamme - hienoa!
Aloitimme reippaasti tuolijumpalla. Lämminhän siinä tuli, ja hyvä niin, kyllä tässä on sähköä pihtaillessa värjötelty, toppahousuissa ja villanutussakin.

Mitä Sinulle kuuluu?

Vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Marja-Liisa Saares aloitti kevään puheenaiheet kertomalla Vantaan ja Keravan eläkkeensaajayhdistysten yhteisestä "Mitä sinulle kuuluu"-hankkeesta.

Marja-Leena on näköalapaikaltaan seurannut vanhusten sote-tilannetta, kuinka vaikkapa apua tarvitsevien vanhusten määrä lisääntyy, kuinka yhä huonokuntoisemmat ovat kotihoidossa jne. Ajatus yhteisestä vastuunkannosta on synnyttänyt kyseisen hankkeen, jonka tarkoitus ei ole suinkaan korvata ammattilaisia ja yhteiskunnan tukea, vaan torjua esimerkiksi niiden vanhusten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, jotka ovat uupumuksen tai sairauden takia jääneet pois kerhotoiminnasta. Hyvinvointialue on tukenut 1000 eurolla hankkeen suunnittelua, koulutusta ja materiaalituotantoa. Tavoitteena on myös luoda toimintaa ohjaava ja kehittävä  koordinaattori-verkosto ja myös raportointikäytäntö, jolla osoitetaan, miten tärkeää työtä yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti teemme.

Ihan normitoimintaahan yhteydenpito ystäviin ja tuttuihin meillä on: soittelemme ja käymme kahvilla kyselemässä voinnit. Tiedän, miten vaivalloista kaikenlainen raportointi on, mutta ilman sitä ei toiminta näy, ei todennu niille, jotka päättävät mahdollisesta taloudellisesta tuesta (mh).