29.10. Syntymäpäivät
.... ja meillä kaikilla oli niin mukavaa....
Tänään vain juhlittiin ja unohdettiin hetkeksi arkihuolet. Juotiin porukalla kahvit ja maisteltiin vadelmaleivarit, kukitettiin tummanpunaisilla ruusuilla sankarit. Me muut laulahdimme sankareille, tosin vähän ujosti. Kyllä yli 70 hengen kuorosta pitää vähän enemmän ääntä irrota eli lisää harjoitusta!
Tänä vuonna sankareita oli harvinaisen paljon, useampi yhdeksänkymppinenkin eli tosiveteraani. Mahtavaa, että hekin saapuivat, joille liikkuminen ei ole enää ongelmatonta. Mieltä lämmittävää oli nähdä Anelmaa, Seijaa, Sirkkaa, Elviä, Irjaa - ja ihan teitä kaikkia!
Iris ja Maiju esittivät rohkaisevia ja lemepeitä otteita Pia Perkiön pienestä kirjasta "Ikänäkö". Vaikka näin:
Vaikka kaihi vaivaisi
voi silti nähdä selvästi
ilon aiheen elämässä
- vaikka nyt ja tässä!
Onnittelut kaikille sankareille!
Ps. Katselin aamutuimaan YLEn Jälkikaronkkaa eli asiantuntijoiden kommentointia uusimmista tiedeuutisista. Olettekos kuulleet tätä: iloiset yllätykset lisäävät kimalaisen optimismia*). Eikä siinä vielä kaikki, vaan kimalainen myös levittää optimismiaan lajitovereihin. Se taas lisää ryhmäytymistä ja yhteistunnetta. Pitäisikö "luomakunnan kruunun" ottaa oppia siitä pienestä optimistista pörisevästä, pörröisestä pallerosta....
*) eli siis myönteistä ja toiveikasta elämänasennetta sekä kykyä nähdä asioiden hyvät puolet! (mh)