28.1. 35-vuotisjuhlat
28.1.2026 Puistokulmassa
35 vuotta eläkeläisten hyväksi!
Ennuste lupasi poutaa, mutta höttöistä lunta tulee taivaan täydeltä ja pakkanen nipistelee. Kello lähenee H-hetkeä, pöydät katettu, punaiset lautasliinat ryhdikkäissä riveissä. Iris ja Maiju ovat asetelleet millilleen ruusut, tuikkulasit, kultakäpymaljat ynnä muut itse taituroidut somisteet.
Simsalabim: kolho halli on muuttunut lämpimäksi ja kutsuvaksi juhlatilaksi. Puheenjohtaja ja sihteeri seisovat kättelyvalmiina kuin presidenttipari itsenäisyyspäivänä linnassaan. Ovet levälleen! Tervetuloa Simonkylän ES:n 35-vuotisjuhliin!
Siitä se sitten lähti, melkein neljä tuntia meni kuin siivillä. Puheenjohtaja Eki toivoi avaussanoissaan juhlavieraiden nauttivan ja mestarilausuja Leila antoi äänen Elina Salmisen runolle "Naurunryppyjä". Runon viimerivi määritteli jo päivän teemaa ja hyväntuulista tunnelmaa: "Olenpas elänyt! Olenpas iloinnut! Olenpas ollut jo kauan!"
Lounaan jälkeen EKL:n Uudenmaan Piirin puheenjohtaja Markku J. Jääskeläinen otti puheet. Kylläpä on mukavaa kuunnella juhlapuhetta, joka on rento ja hauska, mutta täyttä asiaa. Mikäs ihme se, kun Markku on hakenut oppia Amerikasta asti. Puhe sivusi viimeisintä, vuoden 2025 "Huomisen kynnyksellä" -tutkimusta, joka toteaa suomalaisen yhteiskunnan sisältävän paljon ikään perustuvaa syrjintää. Siitähän meillä on kokemusta, jokaisella yksilönä ja myös eläkeläisjärjestönä.
Markku muistutti, kuinka myös kunta helposti ohittaa ja unohtaa ikäihmisten tarpeet esimerkiksi kunnan hallinnoimilla ja meidän ikäryhmälle tärkeillä alueilla: palvelujen saatavuus, joukkoliikenne, asuinalueiden viihtyisyys ja esteettömyys. Kovasti meitä on närästänyt Vantaan päätös muuttaa ikäihmisten "Sporttikortti" maksulliseksi. Markku kritisoi päätöstä arvelemalla, että kuntosalien sijasta koputtelemme pian terveyskeskusten ovilla.
Markku johtaa piirin lisäksi puhetta myös sisaryhdistyksessämme Tikkurilan Seudun Eläkkeensaajissa ja on osaltaan edesauttanut vantaalaisten EKL-yhdistysten välistä kanssakäymistä ja myös kaikkien alueen eläkeläistenjärjestöjen yhteistyötä. Hurraamme!
Runoryhmä oli harjoitettu moneen kertaan "Tulatuulan tulitulitei"-setin. Vaikka perhoset mellastivat mahassa, niin selvittiin ihan hyvin viiden erilaista runokielta kirjoittavan runoilijan teksteistä ja Jarmo vielä rohkeana luritteli Larin Kyöstin Tuulanteit välilauluiksi. Ehkä viesti yksinäisyyden karkottamisesta meni perille Eeva Kilven "Vanhan piian viikonlopun" myötä:
"Tulisit nyt, kun olen hyvällä päällä,
tulisit nyt kun itkettää,
tulisit nyt kun on valoisat illat,
tulisit nyt, kun on pimeää..."
Kumarrus veteraaneille
Yhdistyksen tosiveteraani eli jo 30 vuotta mukana viihtyneet ja yli 90-vuotiaat Maire Forssten, Seija Puhakka ja Veli Roivainen kukitettiin uljaalla, syvän punaisella ruusulla. Veli oli ollut silmäoperaatiossa juuri juhlan alla, mutta onneksi tytär Tuija toimitti veteraaniruusun silmäänsä kotona suojelleelle Velille.
