EKL:n tiedotteet

EKL:n liittokokous linjasi

Järjestöille suunnatut valtavat leikkaukset uhkaavat jo niiden olemassaoloa

Tiedote. Julkaistu: 13.06.2025, 10:48
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n 22. liittokokouksessa 11.-12.6.2025 Joensuun Kimmelissä jäsenistöä huolestutti kovasti maan hallituksen tekemät rajut säästöpäätökset eläkkeensaajia ja kansalaisjärjestöjä kohtaan. Vaalikauden loppuun mennessä tarkoitus on leikata sote-järjestöjen STEA-avustuksista 140 miljoonaa euroa. Leikkauksista on jo toteutettu 79,5 miljoonaa euroa.

Sote-järjestöjen kautta kanavoituu noin 20 000 henkilötyövuoden määrää vastaava vapaaehtoisten työpanos. Yksinomaan Eläkkeensaajien Keskusliitolla oli vuoden 2024 lopussa 6 135 vapaaehtoista. He käyttivät aikaa työhönsä 79 727 tuntia kuukaudessa. Koko vapaaehtoistyön arvoksi on maassamme laskettu vuonna 2023 peräti 3,2 miljardia euroa (Hoffrén 2023). Jokainen vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro palautuu moninkertaisena takaisin yhteiskuntaan – säästöinä sosiaali- ja terveyspalveluissa, parantuneena mielenterveytenä ja lisääntyneenä osallisuutena, toteaa liittokokouksessa juuri valittu EKL:n uusi puheenjohtaja, teologian tohtori ja ex kansanedustaja Ilkka Kantola.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset tulevat oleellisesti vähentämään järjestöjen tekemää elintärkeää ja ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä ja pahimmillaan ne uhkaavat jo niiden olemassaoloa. Tämä tulee vääjäämättä kasvattamaan terveydenhuollon kuluja sekä kansalaistemme pahoinvointia maassamme. EKL vetoaa, että hallitus peruisi jäljellä olevat leikkaukset syksyn budjettiriihessään.

Hallitus on toiminnallaan osoittautunut erityisen järjestövihamieliseksi, joka kerta, kun hallitus on ollut talousasioissa kokoontunut, on järjestöiltä leikattava summa vain kasvanut. Nyt on suoraan ilmoitettu leikkausten kohteena olevan järjestöjen edunvalvonta- ja vaikuttamistyö. STEA on viestinyt miljoonaluokan leikkauksista, jotka kohdistuvat juuri tähän heikoimpien äänen esiin tuomiseen maassamme. Tätä ei mielestäni voi juuri muuten tulkita kuin, että nyt ollaan hiljentämässä kansalaisjärjestöjen ääntä, sanoo EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko.

Tähän asti on leikkauksia tehdessä käytössä ollut totaalinen sanelupolitiikka. Jos leikkauksia pitää tehdä, niin tulisi järjestöjen itse voida ne kohdentaa omaan avustuskokonaisuuteensa. Niillä on taatusti paras asiantuntemus siihen, että leikkausten vaikutukset jäisivät kohderyhmien kannalta mahdollisimman pieneksi.

Hallituksen itse laatimasta kansalaisjärjestöstrategiasta vuosille 2023-2027 löytyy tavoite ”Vähennetään hallinnollista taakkaa ja valtionavustustoiminnan monikanavaisuutta sekä parannetaan toiminnan tuottavuutta.” Kysyn, että miksi sitä ei noudateta? Tavoitteen toteuttamiseksi tulisi järjestöjen yleisavustukset (Ay) ja mahdolliset kohdennetut yleisavustukset (Ak) ehdottomasti yhdistää. Tämä helpottaisi sekä STEA:n että järjestöjen hallinnollista taakkaa huomattavasti, päättää toiminnanjohtaja Kokko.

EKL:n liittokokous vaati 12.6.2025

Kuntien ja hyvinvointialueiden on huolehdittava perustehtävästään – asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista

Tiedote. Julkaistu: 12.06.2025, 14:36
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Hyvinvointiin sijoittaminen on kestävä investointi tulevaisuuteen. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n 22. liittokokous vaatii, että säästöjen ja tehokkuuden tavoittelua ensiarvoisempaa on ihmisarvon ja yhteisvastuun toteutuminen. Julkisen sektorin palvelut ovat ihmisiä varten.

Liittokokous vaatii, että

kunnat ja hyvinvointialueet vahvistavat ennaltaehkäisevää työtä ja hyvinvointia tukevia toimintoja
päätöksenteossa arvioidaan aina vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin
palveluiden saavutettavuus ja laatu varmistetaan kaikkialla Suomessa
asukkaita ja ammattilaisia kuullaan aidosti palveluiden kehittämisessä.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tärkein tehtävä on turvata asukkaidensa hyvinvointi, terveys ja arjen sujuvuus. Tämä ei ole pelkästään lakisääteinen velvoite, vaan myös moraalinen vastuu, joka heijastuu jokaisen ihmisen oikeuteen elää turvallista ja ihmisarvoista elämää.

Muut taloudelliset haasteet eivät saa heikentää sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta tai laatua vaan ne tulee tuottaa lainsäädännön mukaisesti.

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on edelleen keskeinen. Liikunta-, kulttuuri- ja senioripalvelut ja mielenterveyttä tukevat toiminnot rakentavat hyvinvointia arjessa. Samoin hyvinvointialueilla on velvollisuus tarjota laadukkaita ja oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka ovat saavutettavia kaikille asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Hyvinvointialueiden ja kuntien on kaikissa toiminnoissaan ja niiden kehittämisessä otettava huomioon ikääntyneen väestönsä aito mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi.

Maan hallituksen on peruttava järjestörahoituksen valtavat leikkaukset

Hallitus on päättänyt vaalikauden loppuun mennessä leikata sote-järjestöjen STEA-avustuksista 140 miljoonaa euroa. Leikkauksista on jo toteutettu 79,5 miljoonaa euroa.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset tulisivat oleellisesti vähentämään järjestöjen tekemää elintärkeää ja ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä. Tämä tulee vääjäämättä kasvattamaan terveydenhuollon kuluja sekä kansalaistemme pahoinvointia maassamme. Siksi liittokokous vaatii, että järjestöjen rahoitus turvataan pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Vapaaehtoistyöhön perustuva toiminta tarvitsee tuekseen vakaan ympäristön, jotta arvokas työ voi jatkua.

EKL vetoaa, että hallitus peruisi jäljellä olevat leikkaukset syksyn budjettiriihessään.

Joensuussa 12.6.2025, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n liittokokous

Lisätietoja:
puheenjohtaja, Ilkka Kantola, puh. 050 512 2173

toiminnanjohtaja, Timo Kokko, puh. 050 441 3830

sosiaalipoliittinen asiantuntija Eero Kivinen, puh 041 522 1696

Järjestöiltä leikkaaminen on järjetöntä ja yhteiskunnallisesti tuhoisaa

Tiedote. Julkaistu: 24.04.2025, 13:21

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Eläkeläisjärjestöt jäsenineen tekevät äärettömän tärkeää ennaltaehkäisevää, sekä henkistä- että fyysistä terveyttä edistävää toimintaa, joka säästää terveysmenoja. Kaupan päälle on toiminta vielä täydellistä täsmälääkettä liian monia vaivaavaan yksinäisyyteen. On todella valitettavaa, että maan hallitus ei tehtyä työtä arvosta.

Maan hallitus päätti puoliväliriihessään jatkaa kylmäkiskoista ja säälimätöntä suhtautumistaan sote-järjestöjen työtä kohtaan leikkaamalla niiltä 10 miljoonaa euroa lisää. Tämä nostaa leikkausten määrän vaalikauden loppuun mennessä peräti 140 miljoonaan euroon.

Vapaaehtoistyön arvo Suomessa oli vuonna 2023 noin 3,2 miljardia euroa (Hoffrén 2023). Jokainen vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro palautuu moninkertaisena takaisin yhteiskuntaan – säästöinä sosiaali- ja terveyspalveluissa, parantuneena mielenterveytenä ja lisääntyneenä osallisuutena.

Sote-järjestöjen kautta kanavoituu noin 20 000 henkilötyövuoden määrää vastaava vapaaehtoisten työpanos. Eri eläkeläisliitojen paikallisyhdistyksiä on maassamme reippaasti yli tuhat. Ne toimivat täysin vapaaehtoisvoimin. Yksinomaan Eläkkeensaajien Keskusliitolla oli vuoden 2024 lopussa 6 135 vapaaehtoista. He käyttivät aikaa työhönsä 79 727 tuntia kuukaudessa. Kaksi kuukautta (1.3.-30.4.2024) kestäneeseen liikuntakampanjaamme osallistui yhteensä 8 163 eläkeläistä ja he kirjasivat kampanjan aikana 400 809 liikuntasuoritusta.

Vapaaehtoisemme toimivat mm. erilaisten toimintojen järjestäjinä (Kerhojenvetäjät, liikuntavastaavat, ohjelmien ja kokoontumisten tuottajat). He toimivat vanhusten ulkoiluttajina sekä esiintymällä palvelutalojen vanhuksille, ovat mukana ystävätoiminnassa ja kaupassakäynti- tai muina avustajina ja tekemällä päiväkotikäyntejä. He järjestävät kaikille avoimia tilaisuuksia, esim. tansseja, kilpailuja ja matkoja. Ovat mukana avustamassa eri tahojen ruokajakeluissa yms.. Yhteisen hyvän eteen he toimivat vanhusneuvostojen ja eläkeläisjärjestöjen alueellisten yhteistoimintaelinten jäseninä, antavat taloudellista tukea jälkipolvilleen ja hoitavat työssäkäyvien lastensa lapsia.

Monilla pienillä paikkakunnilla eläkeläisyhdistysten harrastus- ja aktiivitoiminnot, esimerkiksi kuorot, jumpat ja tasapainokerhot, ovat harvoja ikäihmisten palveluita. On selvää, että vapaaehtoisten määrät tulevat järjestöjen henkilöstömäärien ohella tippumaan jo tehtyjen ja suunniteltujen leikkausten seurauksena huomattavasti. Tämä tulee taatusti heijastumaan myös tuonne julkista sektoria tukeviin avustajatoimintoihin.

Täysin oma lukunsa on se, että maamme omaishoitajista valtaosa on eläkkeensaajia. Arvioiden mukaan 300 000–1 000 000 suomalaista pitää huolta läheisestään. Heistä valtava osa on eläkkeensaajia. Noin 50 000 on tehnyt omaishoitosopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Lähes 60 prosenttia sopimusomaishoitajistamme on yli 65-vuotiaita. Julkisen sektori säästää omaishoitajien tuesta ja järjestöleikkauksien ansiosta on vaarana, että he menettävät myös järjestöiltä saatavan äärimmäisen tärkeän tuen.

Kaikkien eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivien kymmenien tuhansien vapaaehtoisten työpanosta ei julkinen sektori pysty mitenkään korvaamaan. Leikkaukset tulevat vääjäämättä kasvattamaan ikäihmisten sairastavuutta, yksinäisyyttä ja henkistä pahoinvointia maassamme. Järjestöjen hoitamien ennaltaehkäisevien toimintojen vähetessä kasvavat sairaanhoidon kulut ja viranomaistahot joutuvat etsimään vapaaehtoisia ulkoiluttamaan vanhuksia. Heikoimmassa asemassa olevat laitetaan hakemaan lisäturvaa leipäjonoista.