EKL:n tiedotteet
Jätetään eläkkeet ja eläkkeensaajien asumistuki rauhaan
Tiedote. Julkaistu: 20.08.2025, 09:00
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry ovat huolissaan julkisuudessa toistuvista vaatimuksista leikata eläkeläisiltä. Viimeksi Kela on saanut tehtäväksi hakea sosiaaliturvasta säästöjä, ja yhtenä mahdollisena kohteena olisi eläkkeensaajan asumistuki.
Asumistuen menojen hillintää pohdittaessa on muistettava se, että varsin moni tuensaaja saa asumismenoihinsa myös toimeentulotukea, josta on vastoin sen perustarkoitusta tullut monelle pidempiaikainen tukimuoto. Kaikkia asumistukeen tehtäviä muutoksia harkittaessa on huomioitava niiden vaikutukset toimeentulotuen tarpeeseen. On järjetöntä tehdä muutoksia, jos mahdolliset säästöt valuvat suurelta osin toimeentulotuella korvattaviksi.
Eläkkeensaajan asumistuen osuus Kelan asumistuista oli vuoden 2024 joulukuussa 29 %. Sitä sai 202 400 henkilöä, mikä oli 2,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Naispuolisista tuen saajista peräti 40 % oli täyttänyt 75 vuotta joten leikkaus kohdentuisi eniten ikääntyneisiin naisiin, joilla ei ole enää muuta mahdollisuutta paikata mahdollisen leikkauksen aiheuttamaa toimeentuloaukkoa.
Eläkkeensaajan asumistukeen kohdistuu jo indeksijäädytys ja tukeen ei tule vuosittaisia korotuksia vuosina 2024 - 2027. Myöskään lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia ja asumismenojen enimmäismääriä ei tarkisteta vuosina 2024–2027.
Ehtoja myös kiristettiin niin, että jatkossa tulot pienentävät eläkkeensaajan asumistukea aiempaa enemmän. Tuessa huomioon otettavista asumismenoista vähennetään perusomavastuu sekä lisäomavastuu. Perusomavastuu on kaikille sama. Jos tuloraja ylittyy, vaikuttaa tukeen myös lisäomavastuu. Lisäomavastuu on 1.1.2025 alkaen 43,5 % siitä tulojen osasta, joka ylittää tulorajan (aiemmin 41,3 %). Lisäomavastuun tulorajat pysyvät ennallaan.
Jatkossa myös omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen aiempaa enemmän, kun omaisuusrajoja alennetaan. Omaisuusrajan ylittävä osuus omaisuudesta vaikuttaa eläkkeensaajan asumistuen määrään. Uudet omaisuusrajat ovat yksin asuvalle henkilölle 15 000 euroa (aiemmin 18 306 euroa) ja avio- tai avopuolisoille yhteensä 24 000 euroa (aiemmin 29 290 euroa).
Omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen siten, että osa siitä lasketaan tuloksi, joka pienentää tuen määrää. Myös tätä omaisuudesta laskettavan tulon määräytymisprosenttia korotettiin. 1.1.2025 alkaen tulona otetaan huomioon 15 % omaisuusrajan ylittävästä osuudesta (aiemmin 8 %).
Eläkeläisten etuuksien leikkausvaatimuksia perustellaan sillä, että eläkeläiset olisivat mukamas päässeet helpolla viime vuosien säästöissä tai jopa jääneet leikkausten ulkopuolelle. Ihmettelemme tällaisia väitteitä suuresti.
Valtiontalouden säästöt ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös eläkeläisiin. Etenkin sote-palveluiden leikkaukset osuvat nimenomaan eläkeläisväestöön. Myös viime vuosien voimakkaan inflaation aikaansaama syvä ostovoimakuoppa koskettaa myös eläkeläisiä. Indeksit korjasivat eläkeläisten ostovoimaa, mutta vasta viiveellä. Eläkeratkaisussa myös nimenomaan rajoitettiin eläkkeiden ”liian suuria” indeksikorotuksia korkean inflaation oloissa.
Järjestöt korostavat, että työeläkkeistä on vasta tänä vuonna saavutettu sopu työmarkkinaosapuolten välillä ja lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan sen mukaisesti. Eläkekertymien heikentäminen edellyttäisi tuon sovun avaamista.
Toisin kuin palkansaajilla, ei eläkeläisillä ole mahdollisuuksia neuvottelemalla saada toimeentuloonsa parannusta. Pitkällä aikavälillä pienet eläkkeet ovat jääneet jälkeen palkkakehityksestä. Joka viidennen suomalaisen eläke on alle 1250 euroa kuukaudessa.
Muistutamme myös, että työeläkkeitä ei makseta valtion budjetista vaan työeläkejärjestelmästä. Työeläkkeiden leikkaaminen heikentäisi verotuloja sekä suoraan että hyydyttämällä taloutta välillisesti eläkeläisten kulutuksen pienentyessä.
Lisätietoja tarvittaessa
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Timo Kokko, toiminnanjohtaja
050 441 3830
EKL:n liittokokous linjasi
Järjestöille suunnatut valtavat leikkaukset uhkaavat jo niiden olemassaoloa
Tiedote. Julkaistu: 13.06.2025, 10:48
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n 22. liittokokouksessa 11.-12.6.2025 Joensuun Kimmelissä jäsenistöä huolestutti kovasti maan hallituksen tekemät rajut säästöpäätökset eläkkeensaajia ja kansalaisjärjestöjä kohtaan. Vaalikauden loppuun mennessä tarkoitus on leikata sote-järjestöjen STEA-avustuksista 140 miljoonaa euroa. Leikkauksista on jo toteutettu 79,5 miljoonaa euroa.
Sote-järjestöjen kautta kanavoituu noin 20 000 henkilötyövuoden määrää vastaava vapaaehtoisten työpanos. Yksinomaan Eläkkeensaajien Keskusliitolla oli vuoden 2024 lopussa 6 135 vapaaehtoista. He käyttivät aikaa työhönsä 79 727 tuntia kuukaudessa. Koko vapaaehtoistyön arvoksi on maassamme laskettu vuonna 2023 peräti 3,2 miljardia euroa (Hoffrén 2023). Jokainen vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro palautuu moninkertaisena takaisin yhteiskuntaan – säästöinä sosiaali- ja terveyspalveluissa, parantuneena mielenterveytenä ja lisääntyneenä osallisuutena, toteaa liittokokouksessa juuri valittu EKL:n uusi puheenjohtaja, teologian tohtori ja ex kansanedustaja Ilkka Kantola.
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset tulevat oleellisesti vähentämään järjestöjen tekemää elintärkeää ja ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä ja pahimmillaan ne uhkaavat jo niiden olemassaoloa. Tämä tulee vääjäämättä kasvattamaan terveydenhuollon kuluja sekä kansalaistemme pahoinvointia maassamme. EKL vetoaa, että hallitus peruisi jäljellä olevat leikkaukset syksyn budjettiriihessään.
Hallitus on toiminnallaan osoittautunut erityisen järjestövihamieliseksi, joka kerta, kun hallitus on ollut talousasioissa kokoontunut, on järjestöiltä leikattava summa vain kasvanut. Nyt on suoraan ilmoitettu leikkausten kohteena olevan järjestöjen edunvalvonta- ja vaikuttamistyö. STEA on viestinyt miljoonaluokan leikkauksista, jotka kohdistuvat juuri tähän heikoimpien äänen esiin tuomiseen maassamme. Tätä ei mielestäni voi juuri muuten tulkita kuin, että nyt ollaan hiljentämässä kansalaisjärjestöjen ääntä, sanoo EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko.
Tähän asti on leikkauksia tehdessä käytössä ollut totaalinen sanelupolitiikka. Jos leikkauksia pitää tehdä, niin tulisi järjestöjen itse voida ne kohdentaa omaan avustuskokonaisuuteensa. Niillä on taatusti paras asiantuntemus siihen, että leikkausten vaikutukset jäisivät kohderyhmien kannalta mahdollisimman pieneksi.
Hallituksen itse laatimasta kansalaisjärjestöstrategiasta vuosille 2023-2027 löytyy tavoite ”Vähennetään hallinnollista taakkaa ja valtionavustustoiminnan monikanavaisuutta sekä parannetaan toiminnan tuottavuutta.” Kysyn, että miksi sitä ei noudateta? Tavoitteen toteuttamiseksi tulisi järjestöjen yleisavustukset (Ay) ja mahdolliset kohdennetut yleisavustukset (Ak) ehdottomasti yhdistää. Tämä helpottaisi sekä STEA:n että järjestöjen hallinnollista taakkaa huomattavasti, päättää toiminnanjohtaja Kokko.
EKL:n liittokokous vaati 12.6.2025
Kuntien ja hyvinvointialueiden on huolehdittava perustehtävästään – asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista
Tiedote. Julkaistu: 12.06.2025, 14:36
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hyvinvointiin sijoittaminen on kestävä investointi tulevaisuuteen. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n 22. liittokokous vaatii, että säästöjen ja tehokkuuden tavoittelua ensiarvoisempaa on ihmisarvon ja yhteisvastuun toteutuminen. Julkisen sektorin palvelut ovat ihmisiä varten.
Liittokokous vaatii, että
kunnat ja hyvinvointialueet vahvistavat ennaltaehkäisevää työtä ja hyvinvointia tukevia toimintoja
päätöksenteossa arvioidaan aina vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin
palveluiden saavutettavuus ja laatu varmistetaan kaikkialla Suomessa
asukkaita ja ammattilaisia kuullaan aidosti palveluiden kehittämisessä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden tärkein tehtävä on turvata asukkaidensa hyvinvointi, terveys ja arjen sujuvuus. Tämä ei ole pelkästään lakisääteinen velvoite, vaan myös moraalinen vastuu, joka heijastuu jokaisen ihmisen oikeuteen elää turvallista ja ihmisarvoista elämää.
Muut taloudelliset haasteet eivät saa heikentää sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta tai laatua vaan ne tulee tuottaa lainsäädännön mukaisesti.
Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on edelleen keskeinen. Liikunta-, kulttuuri- ja senioripalvelut ja mielenterveyttä tukevat toiminnot rakentavat hyvinvointia arjessa. Samoin hyvinvointialueilla on velvollisuus tarjota laadukkaita ja oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka ovat saavutettavia kaikille asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Hyvinvointialueiden ja kuntien on kaikissa toiminnoissaan ja niiden kehittämisessä otettava huomioon ikääntyneen väestönsä aito mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi.
Maan hallituksen on peruttava järjestörahoituksen valtavat leikkaukset
Hallitus on päättänyt vaalikauden loppuun mennessä leikata sote-järjestöjen STEA-avustuksista 140 miljoonaa euroa. Leikkauksista on jo toteutettu 79,5 miljoonaa euroa.
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset tulisivat oleellisesti vähentämään järjestöjen tekemää elintärkeää ja ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä. Tämä tulee vääjäämättä kasvattamaan terveydenhuollon kuluja sekä kansalaistemme pahoinvointia maassamme. Siksi liittokokous vaatii, että järjestöjen rahoitus turvataan pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Vapaaehtoistyöhön perustuva toiminta tarvitsee tuekseen vakaan ympäristön, jotta arvokas työ voi jatkua.
EKL vetoaa, että hallitus peruisi jäljellä olevat leikkaukset syksyn budjettiriihessään.
Joensuussa 12.6.2025, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n liittokokous
Lisätietoja:
puheenjohtaja, Ilkka Kantola, puh. 050 512 2173
toiminnanjohtaja, Timo Kokko, puh. 050 441 3830
sosiaalipoliittinen asiantuntija Eero Kivinen, puh 041 522 1696